Maalauksia

Sävellyksiä

Runoja

Uusi galleria

Musiikkivideo

Taloesittely

 
 
 

Yhteystiedot

Valokuvat

Vieraskirja

 
 

 

Uusia runoja



Odotus


Jos näät mun ystäväin,
älä kerro mun kyynelistäin.
Mä tunsin rakkauden,
suuren rakkauden elämässäin.
On kaipuu syömmessäin,
minä odotan - sinua vain,
vielä taas - kohdataan
tule takaisin rakkainpain.


Kun saavut luoksein mun
tiedät taas - olen rakkaani sun,
kuin paiste auringon
sinun lämpösi tarttua voi,
tää lämpö rakkauden,
meidän tiemme näin yhtehen toi,
haaveisiin - rakkauden
unelmiimme ikuisiin.








Minun omani



Olet minun rakkaani,
salainen intohimoni.
Olet minun tähteni - aurinkoni,
säteilet tähden lailla,
sydämesi lämpö hehkuu,
tunnen rakkautesi lämmön,
olet unelmani nainen.
Olen onnellinen - unelmistani,
tarvitsen rakkauttasi.

Ota ja piiloita minut sydämeesi,
tahdon sinun rakkautesi.
Tahdon jäädä - sydämesi syvyyksiin,
lämmitä minut rakkaudellasi
ja tee minut onnelliseksi,
se olisi onneni täyttymys.

Kuun silta


Katson kauas - taivaan rantaan
aallot - merta hyväilee.
Myrskyn lailla - meri huokaa,
tuulesta - se voiman saa.

Nyt näen vihdoin - meren voiman,
laantuvan - tyyneksi - hiljalleen.
Kuulen hiljaa - aaltojen soivan,
rannan hiekkaan - valkoiseen.

Kuun silta - mereen laskeutuu,
luoden valon - kirkkauden,
katsojan - se lumoaa
loisteellansa - kauneuden.
Kun kuljet - kuun siltaan
astut - onnen maailmaan,
siellä - rakkaus kukoistaa.







Muistoja


Muistelen sinua - muistelen rakkauttamme,
asunko vielä sydämessäsi,
sielusi syvyyksissä - sielusi sopukoissa?
Olet jokaisen miehen unelma,
suuresta - rakkaudesta,
onnesta - onnellisuudesta.
Muistan ajan - kun unelmoimme
rakkauden kaipuusta.
Kietouduimme toistemme kaulaan
suutelimme - hyväilimme,
tunsimme rakkauden voiman rinnassamme.
Olimme onnemme huumassa
olimme onnen paratiisissa.
Vain rakkaus - oli ylitse kaiken,
rakkaus - oli meidän maailmamme.

Olet kaikkeni


Olet kaikkeni - mitä minulla on,
olen onnellinen - rakkaudestasi,
olisin onneton yksin - ilman sinua,
mutta rakkautesi - minuun,
pitää minut kiinni - elämässä.
Olet sydämeni ainoa ilo,
suudelmasi - sulattaa sydämeni,
tunnen olevani - onnellinen.
Elämä - ilman rakkautta,
on kuin laittaisi kätensä
kylmään - veteen.







Rakkauden lähteellä


Hellyyteni kohde - olet sinä,
minun rakastettuni.
Jos olisit luonani - juuri nyt,
ottaisin sinut syleilyyni,
sanoisin - olet rakastettuni.
Ajattelen - uneksin,
kuinka rakkautemme,
saa sydämet iloitsemaan.
Kuin olisimme rakkauden lähteellä,
josta pulppuaa rakkautta
meidänkin sydämiin.

Rakkauden tuuli


Rakkauden tuuli - puhaltaa kuumana,
tule rakastettuni - rakkauden maailmaan.
Anna tuulen puhantaa - onnen pilviä,
kera lämpöisen auringon.
Anna sen lämmittää - rakkauttamme,
anna sen polttaa,
se on palavaa rakkautta,
se on onnellisuutta.








Rakkauden lämpö


Rakkauteni lämpö,
ei ole viilentynyt,
sydämeni tuntee sen.
Sydämeni - on täynnä toivoa,
rakkautta - ja onnellisuutta.
Olen onneni puutarhassa,
jossa kukkivat rakkauden,
punaiset ruusut,
jotka eivät kuihdu - koskaan,
ne antavat rakkauden voimaa
ja uskoa - rakkauteen.








Elämän hyvyys


Meren aallot - soittaa säveltään,
sen sävelet - on kuin
kauneinta - sinfoniaa.
Se on unelmaa - musiikin kauneudesta,
joka ulottuu - sydämen syvyyksiin,
valaisten sydämeni lämmöllään.
Se on elämän - ihanuutta,
se on hyvää - elämää.
Eläkäämme sovussa - rakkaudessa
ja hyvyydessä,rakastakaa - toisianne,
hyvyys - palkitsee - rakkauden.








Runo ystävyydestä


Syvällä sydämessäni
tunnen ystävyyden.
Olen ylpeä siitä - mitä sydämeni tuntee,
sillä ystävyys - on suurta
henkistä voimaa.
Ystävyys tuo elämään,
ilon ja onnellisuuden,
ystävyys - on kuin sydänlääke.
Ajattele elämääsi myönteisesti,
silloin elämäsi hymyilee,
rakasta - niin sinuakin rakastetaan.
Laita lämpöiset kädet,
ystäväsi ympärille - purista hellästi,
niin tunnet - rakkauden- lämmön,
sydämen sisimpään,
silloin olet onnellinen.
Sellaista on hyvä elämä ja ystävyys,
olkaa hyviä toisillenne.








Sinfoniaa rakkauden


Sinä sytytät minut,
tulinen - ja intohimoinen sielusi
lämmittää - sydämeni.
Tunnen - palavaa rakkautta,
olet sydämeni - aarre.
Yksi - säihkyvä katseesi,
saa sydämeni - laulamaan,
kuin pikku linnun,
joka laulaa suloisesti.
Sen sydän - on täynnä rakkautta,
rakkauden voimaa - rakkauden sinfoniaa.

Syksyn linnut


On syksyn linnut saapuneet,
viell`kotiseuduilleen
ja puiden lehdet pudonneet,
on maahan routaiseen.
Puun lehdet - väriloisteen saa,
loisteen kirkkaimman.
Jo kohta - lumeen peittyy maa,
tuoden talven tullessaan.
Viell`lähtee linnut takaisin,
paikkaan lämpöiseen,
mutt`saapuvat ne uudestaan,
tuoden kevään tullessaan.








Unelmien siivet


Mihin siivet - unelmien kantaa
oletko - minun unelmani?
Voinko rakkauden - sulle antaa,
jonka tunnen rinnassain?
On unelmat - kuin pilvet taivaan,
ne liitää - lailla lintujen.
Vielkö rakkauden - onnen kohtaan,
kera unelmien - haaveiden.

Kiitos rakkaudesta


Kiitos - että olen saanut sinulta
paljon rakkautta,
Rakkautesi on antanut,
minulle paljon voimaa.
Olen onnellinen rakkaudestasi,
se on unelma,
joka on täyttynyt.
Olet minun unelmani,
olet kuin säde - auringon,
ikuinen lämpöni - rakkauteni,
rakastan sinua - koko sydämestäni.







Onnellisuus


Häikäiset minua - olet unelmieni nainen,
unelmoin sinun kauneuttasi - hyvyyttäsi
ja rakkauttasi,olemme luodut toisillemme.
Tätä pyytäisin aina,
että olisit - ikuisesti - rakkain.
Sillä rakkaus on elämän suurin,
toive maailmassa.
Elämä ilman rakkautta,on hukkaan heitettyä,
se on elämää ilman sisältöä.
sana rakkaus on maailman kaunein sana.
Sielussani tunnen ylpeyttä,
olet rakastettuni - unelmani nainen.
Olet aurinkoni - joka lämmittää
sydämeni syvyyksiin.
En ole koskaan - lakannut - rakastamasta sinua
sieluni on täynnä onnea - ja iloa.
rakastan sinua - koko sydämestäni.









Kadonnut aurinko


On päivän paiste - kadonnut,
kauas - kauas - vuorten taa.
Ei lämpöänsä - meille tuo
vaan kylmän katseen - meihin luo.
On myrsky - kylmän tuulen tuonut,
myrskyisän - tuon kylmän sään.
Istun rannalla - ja mietin,
koska koittaa - onnen päivä
milloin -säteet - auringon - mä nään.
Silloin mieleni - taas kirkastuu
kuin uudesti - syntynyt mä oisin.
Tuon kirkkauden - tuon lämmön,
sydämiin - sen teille soisin.
Se on kuin lämpö - rakkauden,
lämpö - onneen ikuiseen.
Siis paista - aurinkoni - paista,
lämpösi - meille suo.






 

Oi- sinä ihana unelmani nainen,
olet rakastettuni, ainokainen.
Olet kuin huumaava ruusun tuoksu,
elämäni jano, kuin puron juoksu.
Olet auringon kuuma hiekka,
kuumuuteni laava, sydämeni miekka.
Avaa silmäsi, kuuntele - sanaa rakkauden,
se vie meidät, ikuiseen - onnehen.

 

Ilman sua en elää voi,
mun sydämeni sulle soi.
Tahdon tunnustaa ma rakkauteni sulle,
olet sydämeni aarre mulle,
saavut unelmiini usein illoin,
koska saavut luokseni, oi milloin?
Olet elämäni jano, rakkauteni huuma,
on rakkautes kuin liekki kuuma.

 

Mun lempeni roihuu tulen lailla,
rakas, olen sun lempeäs vailla,
unelmoin lempes` ihanaa tulta,
saanhan – sen rakas sulta.
Hymysi on lämmin kuin aurinko kesän,
mihin rakennamme lemmen pesän ?

Teemmekö saarelle sen aution,
siellä rakkautemme ,onni on.
Vai teemmekö pilviin , unelmiin
ja vaivumme onnen haaveisiin?
On onnemme varmaan täydellinen,
uskothan rakas sen.

Teemme rakkauden retken,
muistamme ain tään ihanan hetken.
Rakastan – rakastan sinua,
rakastan – rakastan sinua.

 

Katson yötä katson kuuta

suutelen sun ruususuuta,

olet ihana niin hellä

sen tuntea voin sydämellä.

On silmäis loiste kuin tähti taivaan,

oi milloin,milloin sut saan.

Kosketan kättäsi ,kosketan suuta

mitä toivoisinkaan ma muuta,

kuin olisit mun omani,

ihana unelmani.

 

Olet unelmain kaunis nainen,

olet sydämein ainokainen.

On rakkauteni sinuun aito ,hellä

sen tuntea voin sydämellä.

Oot`mielessäin sä päivin illoin,

koska nähdä sut saan,oi milloin?

Vielkö onnen hetket mulle suot

ja sydämeeni ilon tuot.

Ethän sydäntäni särje multa,

tahdon rakkautta,rakkautta sulta.

 

 

Täytät syömein sä päivin öin,
oi sä kaunis, kaunis unelmain.
Täytät syömeni lämmöllä rakkauden,
oot onneni unelmain.
Viel'muistan sun suudelmas hellän,
ja tuoksus kuin kukkasen kevään.
Kun kiedoin käteni kaulalles, ja uumaas ihanaan, vaivuin lemmen hurmaan, hurmaan ihanaan.
Voi jos ikuisuuden näin, oisit mun, oi ystäväin.

 

Mun lempeni roihuu tulen lailla,
rakas olen sun lempeäs vailla.
Unelmoin lempes` ihanaa tulta,
saanhan sen rakas sulta?
Sun hymys`on lämmin kuin aurinko kesän,
mihin rakennamme lemmenpesän.
Teemmekö sen saarelle aution,
sielkö rakkautemme- onni on?
Vai teemmekö sen pilviin, unelmiin,
ja vaivumme onnen haaveisiin?
On onnemme varmaan täydellinen,
uskothan- uskothan rakas sen.
Näin teemme rakkauden retken,
muistamme ain tään ihanan hetken.
Rakastan- rakastan sinua.

 

Olen kulkenut onnen tietä, teitä rakkauden.
Olen itkenyt kyyneleitä, onneain etsien.
Sitt´ löysin sinut ystäväin, täyttyi silmäin kyyneleistä.
Olin onnellinen - kun sinut mä näin,
ei rakkaus voi kadota meistä.
Yksi toive on mulla rinnassain, ett´oisit armahain.
Tunnen sydämessäin, tunteen ihmeellisen.
Silloin tiesin taas oi ystäväin, olin löytänyt onneni parhaan.
Jos kanssain jaat - kaiken rakkainpain,
sinut johdatan tähtien tarhaan.

 

Rakas, älä rakasta mua säälistä,
vaan rakasta – mitä tunnet sydämestä.
Sill´ sydämes ääni on totuus,
se on elämäsi ihanuus.
Silloin elät onnesta – rakkauden
ja elämäsi on onnellinen.
Olkoon onnesi ikuinen,
näin ois rakkautes täydellinen

 

On mielessä kesäinen ilta,
tansseissa sinut kun näin.
Järven pinnassa kuutamon silta,
kahden kun kuljimme näin.
Oli katseesi kaunis niin hellä,
kun katsoin silmiisi sun.
Sen tuntea voi sydämellä,
olethan rakkaani mun.

Me tanssittiin yön kuutamossa
ja haaveiltiin onnesta vain,
olin onnesta niin hurmiossa,
kun suudelman sinulta sain.
Ei kestänyt rakkauden taika,
pois maailman tuulet sen vei,
jäi muistoihin onnemme aika,
ei rakkaus – kestänyt ei.

 

Rakkauteni sinuun on kuin kuuma lähde,

se pulppuaa rakkauden kuplia.

Syömmeni sykkii kuumasti

polttaen – kuin aurinko kevään,

on sieluni onnesta iloinen.

 

Kyyneleet silmissäin,

ovat onnen kyyneleitä,

näen sieluni silmillä,

suuren rakkauteni sinuun.

 

Kun suljen silmäni

näen sinut sydämeni syvyyksissä,

kuulut sinne-

ikuisen rakkauden kammioon,

olet minun rakastettuni.

 

Suutelen kyyneleet silmistäs pois,

oi jos rakkautemme ikuinen ois.

Olisi onneni – kuin auringon paiste,

niin lämmin- suloinen – ihana loiste.

Lämpö rakkauden yhdistää meidät,

onnen ihanaan maailmaan

toivon ett`ikuisesti

sun omasi – ma olla saan.

Vai onko tämä unta – rakkauden,

sill`olen niin onnellinen

haluan onneni jakaa sulle,

sinulle- rakastetulle.

 

Rakkaudestain laulan nyt sulle,

laulan sinulle vain,

laulan omalle rakastetulle

unelmoin sinusta ain.

On unelmain kuin ruusutarha

sen tuoksu – huumaa sisimpäin.

Onko tämä totta – vai onko se harha,

vai untako jonka näin.

Kaunein lauluni on sulle,

sinun on mun sydämein,

kukoistat kuin kukkameri

jota aurinko syleilee.

 

 

Tunsin riemun tulleen sydämeeni,
kun ajattelin sua pikku enkelini.
Oot mulle onnen lähde parhain,
sen tunnen sydämessäin ain.
Muistan- ensi suudelman,
kun annoit mulle,
menetin kai syömein sulle- rakastetulle.
Me istuimme alla pihapuun,
unhoittaen kaiken muun.
Annoimme sydämet toistemme soida,
annoimme lempemme salamoida.
Kuulen taas laulun- lemmestä soiden,
sinusta, sinusta vain unelmoiden.

 

Ma sulle vain syömeni annan,
sut`onneni tielle kannan.
Tuo tie on meidän rakkauden,
tie onnemme haaveiden.

Ma rakkaudestain,
laulan nyt ain,
ma sinusta vain unelmoin,
on unelma ihana onnellinen,
oi rakkain, tiedän sen.

Ma onneni tietä nyt kuljen,
sut` rakkaani syliin suljen.
On lempes huumaa mulle,
se vie minut hurmioon.

Olen onnellinen,
sa tiedät kai sen.
Ma onnesta laulaa kai voin?
Nää ruusut ihanat kaipauksen,
ma rakkaani sulle tuon.

 

Päivän paiste mulle loistaa,

se murheet mielestäni poistaa,

on ilo sydämessä mulla

kevät luokseni saa tulla.

Puron solinan kun hiljaa kuulen,

tunnen ihollani kevät tuulen.

Paljaana kun pälveet hohtaa,

moni lempensä näin siellä kohtaa,

se lemmen paikka oiva oisi

ken vastustaa nyt sitä voisi.

Siel`lempi kukkii kukan lailla,

siel`moni ompi rakkautta vailla.

 

Onnen kauniin sain kun sinut ma näin,

onnestani kun mä haaveilin.

Olet minun haavemaailmain,

olet minun kallis – unelmain.

 

Näin silmistäsi katseen onnellisen,

se oli kuin loiste –auringon.

Sain sydämeeni tunteen rakkauden,

sen tunteen tahdon jättää sydämeen.

 

Me olimme onnen taivaassa,

ma yksin sinua – vain jumaloin.

Onnen kanssas kun ma jaan,

se toive kaunein on

se olkoon onnemme – kaunis satumaa.

 

Näin rakkautemme on niin ihmeellinen,

kuin sadun unta nähnyt silloin ois,

voi kun uni koskaan loppuis ei

tää uni meidät onnen tielle vei.

 

Kuin iskee salamat nuo taivahan,

salamoiden lyöpi sydämein.

On meidän onni varmaan ikuinen

sen rakkain tunnen sydämessäin ain.

 

Sinut tangoon kerran tanssimaan hain,
se kohtalon tangoko lie?
Ma aamorin piston syömeeni sain,
näin alkoi onneni tie.
Me kuljimme teitä rakkauden,
pois unhoittain kaiken muun.
Oli haaveemme meille yhteinen,
kun, katsoin sinuun – rakastettuun.

Tähtitaivaan alla me suudeltiin
ja valat vannottiin rakkauden.
Näin lemmenlaivaan me kuljettiin
ja kuljimme tiet haaveiden.
Onnenlaivamme kesti myrskyt nuo,
se saapui satamaan.
Täyttyi haave kaunis – unelmain,
sun omas ain olla saan.

 

Kun kohtasin taas sinut kerran,
luulin onneni kadonneen.
Istuin luonasi vain hetken verran
ja vaivuin aatoksiin.
Muistin ihanat onnemme retket,
kuin sadun – onnen ihmemaan.
Koin elämäni parhaat hetket,
vielkö suudella – sua saan.

Tanssimme onnen tähtien alla,
taivuimme tanssin pyörteisiin.
Lauloit äänelläs niin ihanalla,
kosketit mun tunteisiin.
Onko luonasi sun – onneni lie?
ma sinusta unelmoin.
Mutt´ mihin johtaa onneni tie,
sen joskus sanoa ma voin.

 

Tule luokseni ystävä,armaani mun,

tahdon olla lähellä,sylissäs sun.

Tulethan jo luokseni tänään

jotta sun ihanan hymysi nään.

On läheisyytes`lempeä, niin lämmin ,lempemme leiskuu ain kiihkeämmin.Onko lempemme harhaa,vai untako lie,

mihin viekään onnemme tie?

 

Kuten hedelmät ovat kypsyneet,

myrskynä kuohuu syömmeni veet.

Onneni hetket on mielessäin,

sun kuvasi muistuu ain silmissäin.

Näen unessain kauniin kuvasi sun,

sun kosketus huumaa,sä olet mun.

Me poimimme yhdessä hedelmät silloin

ja onnemme loistaa,päivin ja illoin.

 

On mielessä kesäinen ilta,

tansseissa sinut kun näin.

Järven pinnassa kuutamon silta

kahden kun kuljimme näin.

Oli katseesi kaunis niin hellä,

kun katsoin silmiisi sun

sen tuntea voi sydämellä,

olethan rakkaani mun.

 

Me tanssittiin yön kuutamossa

ja haaveiltiin onnesta vain,

olin onnesta niin hurmiossa,

kun suudelman sinulta sain.

Ei vain kestänyt rakkauden taika,

pois maailman tuulet sen vei,

jäi muistoihin onnemme aika

ei rakkaus – kestänyt ei.

 

Sa muistatko oi rakkaani viel`

kun kuljimme yhdessä onnemme tiel`

oli onnemme meille yhteinen,

meidän sydämet kertoivat sen.

Oli suudelmas `polttava niin kuuma,

minuun tarttui rakkautes` huuma,

jos ilman rakkauttaus` ma oisin,

tuskin elää – enää voisin.

Olet täyttymys unelmain,

tahdon olet minun ain.

 

 

 

Tääl yössä Pariisin haitari soi,
ken paremmin iltaansa viettää voi.
On mulla mielessä viini-laulu- naiset, nää Pariisin ihanat kaunokaiset.
Kun rannalla Seinen kuljin näin,
oli kaunotar Pariisin edessäin.
She´ri- sanoin sanat rakkauden nuo,
hänkö mulle - nyt ihanan lempensä suo? Hän kietoi kätensä kaulaani mun,
ja sanoi, ma tahdon olla sun.
Näin vietimme Pariisin yössä hetken, koimme huumaavan - rakkauden retken.

 

 

Taas muistoissain ma sinne kuljen,
nään Pariisin,kun silmät suljen.
Nään Seinen virtaavan hiljalleen,
ja siltojen kaartuvan ylitse veen.
Viel´Eiffel seisoo paikallaan,
kuin vartioiden siltojaan.
Myös riemukaaren näen tuolla,
Seinen rannan tuolla puolla.
Kun Louvreen kulki tieni mun,
näin taulun vanhan- tunnetun. Siel´Mona-Lisa hymyn suo,
ja katsojalleen ilon tuo.
On Montmarte mekka täällä,
se on Sacre-Coeurin mäen päällä. Sielt´Pariisiin nään kaikkialle,
ylitse talojen, siltojen alle.
Nää muistot säilyy mielessä mulla,
takaisin tahdon taas Pariisiin tulla.

 

 

Olen yksin, mietin illoin,

tuletko luokseni sa milloin,

kauanko,kauanko jaksan tätä,

odottaa,odottaa ystävätä.

Lähdenkö matkalle kauaksi pois

sielläkö onneni olla nyt vois?

Voimani hiipuvat hiljaa multa,

sua jaksanko odottaa,rakas kulta.

Särkyykö unelmain satumaa,

etten sua koskaan, koskaan saa

 

Jäin yksin huoneeseen,
tunsin rakkaani mut´hyljänneen.
Suru kalvoi sydäntäni,
repien, raastaen sisimpäni.
Tunsin ikävän tuskan tunteen,
olin kuin kuollut rakkauteen.
Ma odotan sua, rakas viel´,
vaik´ olet kaukana,
kaukana jossain siel.´
Ehkä sielumme kohtaa
jälleen kerran,
rakasta mua - ees hetken verran.

 

 

On vuolas virta kyynelten,

kun sua rakas muistelen.

Mut`kyynelteni veet,

on vihdoinkin jo kuivuneet.

Muistan sinut rakkaudella aina,

se mieleesi sa paina.

 

 

Sun syliis tahdon armahin,

on kaipuu luokses polttavin.

Viel`onko povesi hellä lämmin

lyökö sydämes kiihkeämmin?

Mun sydämeni pomppii hullun lailla,

olen sun suudelmaas vailla.

Sun hymyhuulet ihanat,

suudelman poskeeni painavat,

tunnen väreen rinnan alla

sen sait aikaan suudelmalla.

 

 

 

 
Etusivu | Yhteystiedot | Maalauksia| Runoja | Sävellyksiä| Vieraskirja
© 2006 Ihanus.fi